Puhelu, jota et halunnut saada

Kun Oliver syntyi, joutui poika reppana heti lääkäreiden tarkkaan syyniin.

Oliverin aivot, sisäelimet ja sydän ultrattiin, jotka kaikki oli OK.

Meiltä kysyttiin, että suostutaanko myös kromosomipoikkeavuus -testiin kaiken varalta.
Ajateltiin, että otetaan nyt, niin ompahan sitten kaikki tarkistettu, vaikkei tuloksella meille niin väliä olekaan.

Meille sanottiin, että jos testistä löytyy jotain, noin kuukauden kuluttua meille soitetaan
tai jos ei mitään löydöksiä tehdä, tulee kirje postissa.

Aikaa oli kulunut jo 2kk, eikä mitään ollut kuulunut tuloksista, joten ajateltiin Jyken kanssa, että kaikki on kunnossa.

Sitten yhtenä perjantai aamupäivänä puhelin soi.

Näkyi pelkkä numero ja ajattelin, että taas nuo pahuksen lehtimyyjät.

Melkein jätin vastaamatta.

Onneksi vastasin, sillä sielläpä ei ollutkaan puhelinmyyjä, vaan vastasyntyneiden osastolta hoitaja, joka kertoi, että testin tulos oli saapunut.

Ja että sieltä oltiin tehty löydös.

Oliver alkoi samassa huutamaan sylissä, mulla alko humisemaan päässä ja ajattelin,

että onko tää joku sairas vitsi.

Hoitaja selitti asian läpi, mutta arvaatteko paljonko siitä jäi mieleen.

Soitin Jykelle itkien töihin. 

Jyke tuli onneksi kotiin syömään ja soitin osastolle uudestaan, että jos sama asia selitettäisiin Jykelle, kun mulla meni niin pahasti asia ohi.

-

Kromosomi 17:sta on siis duplikaatio, eli jakauma.

Vain yhdellä henkilöllä, jolla on aivojen poimuuntumisen häiriö,

on todettu sama kromosomi jakauma.

Hoitaja painottikin, että tämä on hyvin todennäkösesti mitätön löydös,

mutta se on hyvä tutkia.

-

Meistä otettiin verikokeet ja meille tehdään sama testi, kuin Oliverille.

Jos jommalta kummalta meistä, musta tai Jykestä löytyy sama kromosomi jakauma,

Oliveria ei laiteta jatkotutkimuksiin.

Mutta jos meiltä ei tuota poikkeavuutta löydy, mietitään lastenneurologin kanssa, josko Oliverin aivot magneetti -kuvattaisiin.

 Googlailin kromosomi 17 duplikaatiosta ja löysin listan, mitä tuon poikkeavuuden on kerrottu aiheuttavan.

Listasta löytyi mm. huulihalkio.

Joten voi olla, että tää kromosomi jakauma kertoo vain sen, mitä jo tiedetäänkin, eli se, että Oliverilla on huulihalkio.

Mutta mitä jos Oliver joutuu jatkotutkimuksiin ja siellä tehdään lisälöydöksiä?

Mitä jos Oliverilla todetaan jokin vamma?

Niin.

Toisaalta tähänhän me oltiin Jyken kanssa varauduttu jo ennen Oliverin syntymää, mutta onhan tuo taas uusi kolaus meidän elämään ja se tuntuu tosi pahalta.
Vaikka tää asia onkin kertaalleen jo käsitelty, niin ei se silti ihan helppoa ole tälläkään kertaa.

Varsinkin, kun oltiin jo ajateltu, ettei meidän onneksi ole muuta kuin tuo huuli- ja ienhalkio.

Mutta se on otettava vastaan mitä annetaan ja sillä on mentävä eteenpäin.

Eihän tää tietenkään vaikuta mitenkään siihen, etteikö Oliver silti olisi meille aivan yhtä rakas ja tärkeä ja meidän mielestä täydellinen.

Arkeen tulee sitten vain uusia tekijöitä, mitkä tulee vaikuttamaan ja niiden mukaan on elettävä.

Eikä tässä vaiheessa osaa edes ajatella, mitä ne ''tekijät'' voisivat olla.

Voiko ne olla sellaisia, ettei Oliver kykenisikään normaaliin elämään?

Toisaalta mä en usko, että Oliverilla on mitään ja mun fiilikset on tosi positiiviset ja hyvät.

Varsinkin, kun se hoitajakin niin painotti, että tämä löydös on hyvin suurella todennäköisyydellä merkityksetön.

Ja sitten taas toisaalta, mitä sitten vaikka jotain Oliverilla olisikin?

Oliver on meille silti rakkainta maailmassa ja kaikki kaikessa, no matter what.

Mutta nyt odotellaan reilu kuukausi tuloksia ja kirjoittelen sitten asian tiimoilta uudemman kerran, kunhan tulokset ovat tulleet.

- Miia -