Loma Suomen kainalossa



Tää teksti on kirjotettu Lapin murteella yhteistyössä Jyken tädin kanssa.
Kiitos Anu!

c: Google Maps

Mie hunteerasin kauvon, että mitä ihmettä mie oikein kirjottasin tästä reisusta.
Miten mie kirjottasin tästä ''some -kelposesti''?
Mie päävyin siihen, että miks mie kirjottasin jotaki jostaki, mitä se ei toellisuuvessa ole.
Somessa kaunistelhaan asioita jo ihan nokko.
Itte halvaan rikkoa niitä normeja ja puhua asioista niin ko net oikeasti on, ilman suotatinta.
-
Moni voisi aatella, että met olisimma tehny paljonki jotaki aktiviteettiä; käynheet kattomassa poroja, käynheet pilkkireisula (sen met itteasiassa tehimäki) tai patikoinheet jonku pienen tunturin päälle.
Mutta ei.
Mie olin pääasiassa Oliverin kans sisälä, sometin, tehin ristikoita ja raatasin Jyken sukulaisten kans.
Ja soli minusta ihan soma.
Totta kai mulla oli välilä tylsää, mutta ei tämä mishään nimessä huono loma ollu!
Sukulaisia on aina ihana nähhä, eikä aina tarvi olla päivät täynä ohjelmaa.
Tämä loma on ollu täys irtaantuminen omasta arjesta ja on ollu sommaa saaha olla ihan rennosti kaikesta kiirheestä.
Ja emmä met kehanhet mennä kattomhaan poroja, ko vaameila on vasomisaika. 😂




Reisu jännitti minua ihan älyttömästi.
Miten ihmeessä meijän pikku Oliver jaksaa näin pitkän ajan autossa?
Mutta sehän meni oikhein hienosti.
Onneks Oliver tykkää olla autossa.
Oliver nukku käytännössä koko ajan ja seuraavaks murheen kryyniks muovostuiki se, että jaksaako Oliver ennää nukkua yöunia, ko pääsemä perile.
Loppu matkasta Oliver ei ennää olis jaksanu istua turvakaukalossa ja itki jonku aikaa ennen ko nukahti.
Ja kyllä net yöunekki maistu sitte ihan hyvin pienen yöpalan jälkhiin.





Met pysähyimä syöttämhään Oliver neljästi reisun aikana ja totesimma, että hyvin se vaipanvaihto onnistuu autossaki.


-


Perjantaina met menimä porukalla pilkkiretkele.
Ko jäällä oli vettä, enkä mie ollu ottanu kumisaaphaita matkhaan, met jäimä Oliverin kans ranthaan nuotiolle paistamhaan vaahtokarkkeja.











Tänhään met aioma vielä rillata (ko aina son hyvä keli rillata) ja illala saatama pistää hösseliks ja pelata korttia.
Oliver on myös reisun aikana löytäny oman kielen ja esittelleeki sitä ahkerasti.
Nyt alko myös aktiiviset kääntymisyritykset, mutta näistähän ei tietenkhään ole tovistusaineistoa.
Uusien taitojen esitteleminen lakkaa HETI ko kamera tullee näkösälle.


Reisun tärkein saatiin ikuistettua; miehet neljässä polvessa.


Huomena alkaa matka takaisi kotia toela varhain aamula.
Oletethaan, että se mennee yhtä hyvin ko tulomatkaki.


-Miia-

4 kommenttia

  1. Ainut blogi tähän mennessä mitä olen jaksanut seurata on Umpun primelife. Ihastuin siihen siksi, että se poikkeaa niin paljon nykyisistä somekiillotetuista blogeista. Löysin tämän vasta ja tykästyin tähän samasta syystä. Toivottavasti jatkat kirjoittamista samaan tapaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Kiitos! Tästä tuli ihan mielettömän hyvä fiilis. Ainakin pyrin kirjottamaan samaan tapaan jatkossakin. Mäkään en jaksa sellasta somekiillottelua. :D

      Poista
  2. Onpa suloinen pieni poika teillä! Kiitos mielenkiintoisesta blogista ja rohkeista teksteistä.Jään seuraamaan. :) Terkuin toisen helmikuisen pojan äiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiitos ihanasta palautteesta! :)

      Poista