Nyt kun ilmat alkaa viilentyä ja syksy tehdä tuloaan, on ihana muistella tätä kesää.
Mä rakastin näitä helteitä!
Viime kesänä muistan pitäneeni shortseja tasan yhtenä viikonloppuna jalassa ja nyt tänä kesänä ne kuuluivat "vakiovarusteisiin".
Tää kesä oli kesä isolla K:lla ja toi mieleen lapsuusajan kesät, kun uitiin aamusta iltaan ja kaikki leikit leikittiin ulkona.
Oli niin ihanaa, kun vielä illallakin ulos mennessä sai mennä ainoastaan toppi ja shortsit jalassa, sillä ilma oli edelleen ihanan lämpöinen!
Ihan kuin olisi ollut ulkomailla!
Tietysti jos koti ja/tai työpaikka on vedellyt samoissa sarjoissa saunan kanssa, ymmärrän täysin teidän turhautuneisuuden.
Meillä on kotona ilmalämpöpumppu, jolla saimme viilennettyä kodin viileäksi ja siksi helteet ei vaikuttanut meihin samalla tavalla, kuin moniin muihin.
Nyt sitä kuitenkin miettii hieman haikeana, että nautinko tästä kesästä varmasti kunnolla.
Nautinko niin, että voin hyvillä mielin muistella kuumaa hellekesää 2018 sen sijaan, että surkuttelisin, kumpa olisin ollut pihalla enemmän, enkä katsellut aurinkoa Oliverin kanssa vain sisältä ikkunan takaa.
Olisi ihana ollut päästä huvipuistoon koko perheen kanssa, eli toisin sanoen possujunaan Oliverin kanssa.
Mä oon ihan nössö enkä uskalla mennä sitä hurjempiin laitteisiin.
Isi olisi saanut mennä kaikki puiston hurjimmat laitteet läpi ja me, tai minä, olisin kauhusta kankeana seurannut maan kamaralta sitä kieputusta.
Piknikillekin piti mennä, mutta sekin jäi tekemättä.
Toisaalta, eihän Oliverin kanssa mitenkään ole voinut olla ulkona auringon paahteessa samalla tavalla kuin vanhempien lasten kanssa!
Ja ollaanhan me uitu enemmän kuin parina vuonna yhteensä, vesihiihdetty ja nautittu lämpöisistä kesäilloista grillaten.
Myös Oliver on päässyt viilentymään useaan otteeseen järvivedessä ja hengailemaan rannalla varjoisalla paikalla.
Mutta ollaanko me tehty sitä tarpeeksi?
Naapurini mukaan viimeksi vuonna 2002 oli yli 65 hellepäivää.
Jos joudumme odottamaan kotisuomeen samanlaisia välimerellisiä helteitä yhtä pitkään, nauttisimme niistä seuraavan kerran vuonna 2036.
Siis 16 vuoden päästä!
Tietysti syksyn tullen on myös ihanaa, kun ilma viilenee ja raikastuu.
Utuiset syysaamut ovat jotain niin kaunista!
Saa pukeutua paksuihin neuleisiin ja iltaisin tunnelmoida oikein kunnolla kynttilän valossa.
Luonto muuttuu upeisiin ruskan väreihin ja mulla on taas hyvä syy syödä syksyistä lempparia koko vuoden eestä, nimittäin omenapaistosta vaniljajäätelön kanssa!
Mä oon alkanut nauttimaan syksystä vasta muutama vuosi takaperin.
Opin näkemään sen kauneuden ja nauttimaan siitä aivan uudella tavalla.
Mun lemppari vuodenaika on loppukevät, kun luonto alkaa vihertyä, mutta syksy ottaa ykkössijaa kiinni kovaa vauhtia sen kauneutensa ja tunnelmallisuutensa vuoksi!
-Miia
Ei kommentteja