Tulokset saapuivat: "vammainen" vai ei?



Alku keväästä sain puhelun, että Oliverilta oli löydetty kromosomipoikkeavuus -testissä duplikaatio, eli kromosomi 17. jakauma.
Duplikaatio aiheuttaa mm. huulihalkion ja muita kasvojen ja raajojen epämuodostumia, mutta voi viitata myös kehitysvammaisuuteen ja sydämen vajaatoimintaan. 

Tän takia myös musta ja Jyrkistä otettiin sama testi, minkä tuloksen perusteella päätettäisiin, laitetaanko Oliver tarkempiin tutkimuksiin, vai ei.

Nyt viimein mulle soitettiin testin tulokset.




Lääkärillä oli meille positiivisia uutisia!

Multa löytyy sama kromosomi -poikkeama ja koska mä oon terve, ei myöskään Oliver tarvitse jatkotutkimuksia.

On ihanaa, että vältettiin tällä kertaa kaikenlainen ylimääräinen turha stressi.
Ihanaa, että päästiin tällä kertaa helpommalla.

Tietenkään meidän suhde Oliveriin ei olisi muuttunut millään tavalla, vaikka hän olisikin joutunut tarkempaan syyniin ja jonkinlainen kehitysvammaisuus olisi löydetty.
Oliver olisi ollut ja tulee aina olemaan täydellinen meidän mielestä, tapahtui mitä tahansa.
Arki olisi ainoastaan saanut uudenlaisen rytmin, thats all.




Ei me tietystikään olla mitään "superihmisiä", enkä tiedä, olisinko itse enää jaksanut uutta takapakkia.
Olisimme joutuneet käymään aikamoisen tunnemyrskyn läpi ja jälleen pohtineet, että "miksi meidän lapsi?".
Kaikki olisi tuntunut epäreilulta.
Tiiän, että tästäkin oltaisiin silti selvitty.

On kuitenkin todella virkistävää, että välillä näin päin.
Ei kukaan jaksa määräänsä enempää.

Kuvat @kaisuojansivu


-Miia-

6 kommenttia

  1. Ihana juttu, oon niin onnellinen teidän puolesta!

    VastaaPoista
  2. Meillä on laaja totaalihalkio ja eniten musta on tuntunu pahalta, että ei voi imettää. Teillä on onneksi suulaki ehjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntui todella pahalta sillon ultrassa kuulla, etten voisikaan imettää. Oon ollu tästä niin kiitollinen, että se onkin onnistunut ja siks tuntuu sun puolesta tosi pahalta 😔 vielä tulee sunkin aika ❣️

      Poista
  3. Löysin blogin iltalehden kautta, liikutuin tarinasta niin että piti tulla katsomaan tännekin. Ihana juttu, että voitte olla nyt huoleti kromosomipoikkeavuuden takia, eikä halkio ollutkaan niin iso, kuin ensi alkuun pelkäsit. Kuvat ovat kauniita ja hellyttäviä. Ennen vanhaan halkiolapset eivät aina saaneet sitä apua, mitä tarvitsivat, onneksi oli kuitenkin Ylppö, joka pelasti monet sairaat lapset onnellisempaan elämään. Toivotan onnellista ja hyvää elämää Oliverille ja hänen vanhemmilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että meidän tarina koskettaa. 💖 Kiitos paljon. Toivon sulle myös kaikkea hyvää! 💕

      Poista